Blogger Template by Blogcrowds

Ugg, olen väsynyt

tiistai 30. lokakuuta 2007

Kolmen rankan kaupoissakiertelypäivän jälkeen annoin periksi ja ostin tyttärelleni UGG saappaat. Teini veti väsytystaktiikalla pidemmän korren.

Oikeastaan minulla ei pitäisi olla mitään syytä vastustaa UGG-saappaita; ne ovat mukavat jalassa, eivät aiheuta liikavarpaita tai vaivaisenluita yhä kasvavan teinin jalkaan + lisäksi lämmittävät erinomaisesti talven pakkasissa. Ovat siis sanalla sanoen järkevät, toista kuin talvisaappaat omassa nuoruudessani. Niissä varpaita alkoi palella jo ennen kuin ulko-ovi oli takana ehtinyt sulkeutua.

Suurin syy, miksi en UGG -klopoille lämmennyt lienee se että saappaat ovat niin suunnaton hitti, vaikka niissä ei edes niin sanotusti silmä lepää. Olen ymmälläni odottanut tämän myyntimenestyksen vetovoiman laantuvan, en uskonut että niissä olisi evergreen-ainesta.

Kenkämyyjä Nordstrom tavaratalossa kuitenkin kertoo että UGG-saappaiden suosio kasvaa kasvamistaan. Saappaita on saatavina pienempiä eriä erikoisemmissa väreissä ja ne kuulemma suorastaan revitään käsistä, samaan aikaan muidenkin värien menekki on valtaisaa.

Tyttö valitsi kastanjanruskeat, eikä edes halunnut tutustua muihin väreihin. Nyt niitä kolme päivää pidettyään alkaa ensihuuma jo hieman laantua, samalla kun äidillä alkaa katse yhä useammin hakeutua tuulikaapissa sojottaviin saappaisiin. Ilmat ovat täälläkin viilenemässä ja jahka tästä kunnon pakkasiin päästään, olisi tuollaiset lämpimät UGG -saappaat jalassa arvatenkin mukavampi koiraa aamukuudelta ulkoiluttaa. Kauneus on katsojan silmissä.


Reese ulkoiluttamassa omia UGG'sejaan

2 kommenttia:

  1. Anonyymi kirjoitti...

    mistä ostit ja paljon maksoi? =)

    19. tammikuuta 2008 klo 20.57  

  2. Anonyymi kirjoitti...

    Totta, ovat lämpimät eivätkä purista varpaita, mutta olen kiinnittänyt huomion yhteen seikkaan: tytöt kävelevät niillä aivan lintassa! Tekee pahaa katsoa miten nilkat vääntyvät sisäänpäin. Toivoisin kengän rakenteeseen muutosta tämän suhteen, muuten ihanat.

    5. helmikuuta 2010 klo 12.52  

Lähetä kommentti