Kutiaako päänahka? Estääkö hartioille varisevat hiutaleet tummien vaatteiden käytön? Kaikki mikä karisee päähanasta ei kuitenkaan ole hilsettä. Kun vaivan aiheuttaja on selvillä voidaan keskittyä ongelman hoitoon ja saada päänahka kuntoon kotikonstein.

Hiuspohja uusiutuu ihon tapaan. Kuolleen solukon tasaista varisemista päänahasta saattaa kuitenkin ehkäistä hiusten hoitoon ja muotoiluun käytettävät tuotteet, jotka kiinnittyvät päänahkaan estäen kuolleen ihosolukon normaalin irtautumisen. Syväpuhdistavan shampoon viikottaisella käytöllä ongelma ratkeaa ja päänahka pääsee uusiutumaan normaalisti.

Toinen monia etenkin talvikautena riesaava vaiva on kuiva päänahka. Päänahan verenkiertoa vilkastuttava hieronta ja pesu miedolla shampoolla tuovat useimmiten avun vauvaan, palauttaen hiuspohjan normaalin kosteustasapainon. Hiusten hoitoaine kannattaa kohdistaa latvoihin, jotta päänahkaan ei kerry hoitoaineiden jäämiä, jotka osaltaan voivat pahentaa ongelmaa. Myös liian kuuma hiustenkuivain voi aiheuttaa päänahan kuivumista.

Jos edellisistä ei ole hyötyä, saattaa kyseessä olla hilse. Yleisin hilseen aiheuttaja on iholla normaalioloissa viihtyvän hiivasienen liikakasvu. Myös stressillä, hormonitoiminnalla ja ruokavaliolla on usein osuutta hilseen syntyyn.

Markkinoilla on erilaisia mikrobikasvustoa hillitseviä hilseshampoita, joiden vaikuttavina aineina on mm. sinkkipyritonia, seleeniyhdisteitä, rikkiä sekä ketokonatsolia.
Myös tervashampoot saattavat tuoda avun päänahan hilseilyyn, terva hidastaa päänahan solukon uusiutumista. Blondit huom! Tervashampoo saattaa tummentaa vaaleita hiuksia.

Kotikonsteilla hilsettä voi hoitaa mm. etikkahautein. Etikka puhdistaa päänahkaa mikrobien liikakasvusta, se on lisäksi tehokas myös hiustenhoitotuotteiden jäämien poistoon ja auttaa päänahan kutinaan. Vedellä laimennetua etikkaliuosta sivellään päänahkaan, pää peitetään suihkumyssyllä tai muovipussilla ja annetaan vaikuttaa 10-20 minuuttia. Haittapuolena etikkahoidosta on mainittava voimakas tuoksu, joka käy nenään ja silmiin.

Ja jos ei etikka käy silmiin, niin seuraava hilseeseen auttava haude takuuvarmati käy, kannattaakin kaivaa uimalasit esiin. Hienontamalla sipulia tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella saadaan aikaiseksi mehukas tahka, joka levitetään päänahkaan edellä kuvatulla tavalla. Homma on kaikessa silmiäkirvelevässä pahanhajuisuudessaan kuitenkin vaivan arvoinen, sillä hilse pysyy loitolla ja päänahka kutiamattomana pitkään.

Monet hilseestä kärsivät vannovat teepuuöljyn nimeen. Markkinoilla on niin teepuuöljyä kuin öljyä sisältäviä hiustenhoitovalmisteita.
Viimeaikaiset teepuuöljyn vaikutuksia koskevat tutkimukset antavat viitteitä siitä, että se saattaa vaikuttaa hormonitoimintaan. Niinpä raskaana olevia naisia kehotetaan maltillisuuteen teepuuöljyn ja teepuuöljytuotteiden käytössä.

Huuhtelu timjamilla on luonnonmukainen keino, joka jättää hiukset herkullisen tuoksuisiksi. Timjami on miedosti antibakteerinen, mikä saattaa tuoda avun kutiavaan, hilseilevään päänahkaan.
Timjamihuuhteluliuos valmistetaan seuraavasti: Neljä ruokalusikallista kuivattua timjamia keitetään puolessa litrassa vettä, kymmenen minuutin ajan. Seos siivilöidään ja annetaan jäähtyä.
Käytä puolet annoksesta päänahan kostuttamiseen, älä huuhtele. Säästä toinen puolikas seuraavaan pesukertaan.

Apu sitkeään hilseeseen saattaa löytyä myös tarkastelemalla omaa ruokavaliota. Välttämällä sokeria ja hiivaa sisältäviä tuotteita saattaa päänahan kuntokin konehtua. Valkoisen leivän sijaan voi valita kokojyväviljaa, lisäksi omega 3 rasvahappojan saanti tulee varmistaa. Hyviä omega 3 rasvahappojen lähteitä ovat mm. rypsiöljy ja rasvaiset kalat.
Vitamiineista B:n ja varsinkin talvikausina D:n riittävä saanti kannattaa varmistaa, hivenaine sinkkiä unohtamatta. Sinkki vahvistaa myös kehon omaa vastustuskykyä, eli näin flunssakauden kynnyksellä siitä voi olla apua muihinkin riesoihin.

Jutussa on konsultoitu hiusmuotolija Eija Kiljusta Salon Neonista Helsingistä