Lueskelin suomalaista keskustelupalstaa, jossa eräs äiti kyseli koskas sitä voi lapset pukeutua naamiaisasuihin ja mennä Suomessa karkki & keppostelemaan. Suurin osa vastauksista oli "ei koskaan" ja minua huvitti vastaus ".. jos meidän oven taakse tulee, niin tyhjin käsin lähtevät matkoihinsa. Jyrkkä ei kaikille uusille turhille höpötyksille."
Haluaisin kuulla muiden mielipteitä. Ovatko uudet jutut turhaa höpötystä vai ollaanko maassa maan tavalla?
Kiinnostaisi kuulla myös muiden ulkosuomalaisten mielipiteitä ja tuntoja juhlapyhien vietosta. Vietetäänkö teillä "suomalainen joulu" vai paikallisen tavan mukaan? Askarrellaanko teillä pääsiäisenä edes kotiin virpomisoksia tai paistetaanko vappuna munkkeja?
Entä Suomessa? Vietetäänkö teidän kulmilla Halloweenia? Koetko Halloweenin ja muut ulkomaalaiset juhlat uhkaaamassa jättää suomalaiset juhlat varjoon? Koetko että suomalainen kulttuuri on vaarassa jo viettää vaikka Ystävänpäivää, äitienpäivää tai Halloweenia?
Yhdysvallat, jossa asun, sattuu olemaan kultuurien kohtauspaika ja kun on arjen piritys kyseessä, niin silloin tällöin voin juhlia porukassa vaikka Irlantilaisia St. Patrick's Day:nä tai vaikkapa Cinco de Mayoa, eli meksikolaisten kansallisjuhlaa. Yhtenä vuonna teemme simat ja munkit vappuna, toisena ne jäävät tekemättä. Minulla on etuoikeus nähdä monen eri kulttuurin ja uskonnon juhlapyhiä - sulassa sovussa keskenään.
Miksei voisi lapsille opettaa maailman eri kulttuureista? Ei se tarkoita jos Halloween tulee Suomeen, että siitä tulee jotenkin suomalainen juhla, tai että ollaanpas nyt niin amerikkalaistuneita. Eikö sitä voi juhlia kun se on hauskaa lasten kanssa, ja opettaa että karkki ja keppostelu ovat amerikkalaisten lasten huvia? Samalla tavalla Lucian päivälläkin juhlistetaan ruotsalaista kulttuuria.
Vaikka asuisimme Suomessa, niin ehkä en jyrkästi vastustaisi jonkun Halloweenin tuloa Suomeen, ovathan ystävänpäivä, äitien- ja isänpäivätkin Suomeen muualta tulleet. Monet sanovat että eikös niitä juhlia ole nyt ihan tarpeeksi jo ilman uusiakin. No onhan niitä, ja Suomessa suurin osa on joko kristillisiä juhlia tai muualta kuin Suomesta lähtöisin - ja omansa jokainen valitsee.
Eri kulttuurit ovat rikkaus, ja ei se, että juhlistan lasteni kanssa Halloweenia, tarkoita ettenkö arvostaisi omaa kulttuuriani.
Viime vuonna meillä muuten karkki ja kepposteltiin ihan supi-suomalaisissa Tintun asuissa, ja tänä vuonna ollaan merirosvoja suomalaisen Riiminka Designin vaatteissa. Ei sen Halloweenin tarvitse edes täällä Amerikassa olla kaupallinen juhla. Jokainen kun voi omalla tavallaan luoda siitä juhlan itselleen - se kai kaikissa juhlissa parasta.
Trendi Frendiin tulossa artikkeli Halloweenin historiasta ja kivoja ja helppoja ideoita sen juhlistamiseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Eksyin sivuillesi London Callingista Susannan sivuilta ja löysinkin kiinnostavan pohdiskelusi.
Itselläni on lapsia, joten kaikenlainen keppostelu kiinnostaa - ja ei kiinnosta. Onhan siitä lisää vaivaa ja varmaan vähän vaivaa tuokin 'amerikkalaistuminen'. Tai ehkä se, että kuviosta sitten tulee pakollinen ja kaikille. Juuri tuollaisena kuin sanot, että voi osallistua joskus kun siltä tuntuu ja olla ulkopuolisena jollei juuri silloin innosta se tuntuu kyllä tosi hyvälle.
Olen kyllä itsekin kiinnostunut toisista kulttuureista - ja juuri eri juhlat tuovat väriä ja iloa elämään. Naapurissa on chieläinen emäntä ja hänen kanssaan olemme päätyneet viettämään Chilen kansallispäivää näin syksyisin, kun se on heillä kansanjuhlan paikka...
16. lokakuuta 2007 klo 12.29
Kiitos kommentista! Tuosta Chilen kansallispäivän juhlinnasta olisi muuten mukavaa kuulla lisääkin, ainakin minulle (ja arvatenkin monille muillekin) se on ihan tuntumaton juhla. Sinähän voisit varmaan kirjoittaa jutun aiheesta ?:))
17. lokakuuta 2007 klo 20.24
Itselläni kyllä vähän mietityttää pyhäpäivän liittäminen pakanalliseen ilkamointiin. Jokainen perhe voi tietysti keskuudessaan valita, haluaako kannustaa lapsiaan Halloweenin juhlintaan, mutta itse olen vähän kauhuissani siitä, millaisilla asioilla tässä leikitään. Aina on kiva tietysti järjestää kivoja juhlia, mutta pliis - ei lapsille pirun sarvia ja Draculan hampaita!
1. marraskuuta 2007 klo 22.01
Siiri, olen kyllä kanssasi aivan samaa mieltä. Meidä perheessä Halloween on enemminkin naamiais-juhla, kuin kauhu-juhla, ja meillä ei pelottavat asut ole "sallittuja". Ja lapset yhdistävätkin Halloweenin vain naamiaisjuhlaksi, tai kutsuvat kurpitsa-juhlaksi. Niin kuin sanottu: jokainen voi kaikista juhlista luoda sen omanlaisen.
2. marraskuuta 2007 klo 7.23