Synnytyspelkoa tuntee lähes jokainen raskaana oleva tai raskautta suunnitteleva nainen. Synnytykseen liittyvä pelko on luonnollista, mutta yleensä raskauden edetessä tuleva synnytys on tervetullut. Varsinkin siinä vaiheessa kun iso vatsa käy niin suureksi että se hankaloittaa odottajan tavallista elämää, siitä haluaa jo mielellään eroon. Myös paljon parjatut ja kiitetyt hormonit pitävät huolta siitä, että nainen alkaa odottaa ja toivoa synnytystä ja muut asiat tuntuvat toissijaisilta.

Mitä synnytyksessä pelätään?

Ensisynnyttäjän ja uudelleensynnyttäjän pelot ovat erilaisia. Ensisynnyttäjä saattaa pelätä esim. piikkejä, verta tai sairaaloita. Tai konkreettisen, yksilöidyn pelkokohteen puuttuessa todeta että ”on aina pelännyt synnytystä”.

Toisilla pelot taas saattavat liittyä itsehallinnan menettämiseen. Synnyttäjä pelkää alkavansa kirkua tai tapella kätilön kanssa. Lisäksi voidaan pelätä sitä, että kätilö ei kuuntele eikä kunnioita synnyttäjän toiveita tai tuntemuksia. Tavallista on myös pelätä kipua tai repeämistä.

Uudelleensynnyttäjä pelkää jonkun tai joidenkin asioiden toistuvan, mitä hän on kokenut edellisissä synnytyksissä. Pelkoa voi aiheuttaa esimerkiksi pitkä, vaikea synnytys, jossa lapsen tai äidin terveys on ollut uhattuna. Mielessä saattaa myös kummitella äidin ensisynnyksessä saama riittämätön kivunlievitys. Jos äiti kokee, että kätilö ei kuunnellut äidin toiveita synnytyksen hoidon suhteen, saattaa sekin heijastua pelkona seuraavan synnytyksen lähestyessä.

Synnytyspelkoon voi saada apua

Synnytyssairaaloissa toimii ns. ”pelkopoleja”, joihin synnyttäjä voi varata ajan äitiysneuvolan kautta. Pelkopolilla synnyttäjä keskustelee synnytyksestä kätilön tai lääkärin kanssa. Keskustelun tarkoituksena on selvittää, mikä synnytyksessä pelottaa ja etsiä pelkoihin ratkaisuja. Yleensä asiallinen tieto synnytyksestä ja synnytyksen päävaiheiden läpikäyminen riittää lievittämään pelkoja. Synnytys ikään kuin suunnitellaan synnyttäjän toiveiden mukaiseksi. Keskustelu käydään useimmiten synnytyssalissa ja näin paikka ja ainakin yksi kätilö tulee tutuksi synnyttäjälle. Keskustelusta kirjataan muistio synnyttäjän tietoihin ja kun synnytys on käsillä, osaa hoitava kätilö huomioida synnyttäjän toiveet ja tarpeet.

Jutun kirjoittaja toimii kätilönä Jorvin sairaalan synnytysosastolla ja pelkopolilla.