Halloweenin juuret työntyvät ajanlaskumme alkuun kelttiläiseen Samhain –juhlaan, jossa lokakuun viimeisenä päivänä valmistauduttiin vastaanottamaan uutta vuotta. Keltit uskoivat, että uudenvuoden aattoyönä raja elävien ja kuolleiden valtakunnan välillä hämärtyi ja kuolleiden henget yrittivät vallata eläviä ihmisiä. Harhauttaakseen henkiä keltit pukeutuivat eläinasuihin. Suuret kokot loimusivat henkien lepyttämiseksi, talojen ulkopuolelle jätettiin herkkuja pitämään henget loitolla.

Muinaisten roomalaisten vallattua ja hallittua kelttien alueita liki neljän vuosisadan ajan Samhain juhlaan sekoittui piirteitä roomalaisten kuolleiden sielujen muistojuhlasta Feraliasta sekä hedelmien ja puiden jumalattaren Pomedan juhlasta.

Kristinuskoan vaikutus ulottui juhlaan 700 luvulla kun paavi Boniface IV nimitti marraskuun ensimmäisen päivän pyhäinpäiväksi. Paavi halusi näin korvata pakanajuhlan kristillisellä pyhäpäivällä. Nimi Halloween tulee katolisen kirkon pyhäinpäivästä ”All Hollows Day”, jota alkujaan vietettiin pyhimysten muistopäivänä. Pyhimysten muistopäivän aattoa kutsuttiin ”All-hallows Eve’ksi joka lopulta muuntui meidän tuntemaksemme Halloweeniksi.

Yhdysvaltoihin Halloween perinne rantautui englantilaisten ja irlantilaisten siirtolaisten mukana. Halloween on yksi maapallomme vanhimpia juhlia ja sitä vietetään ympäri maailman. Monissa maissa vietettävään pyhäinpäivään ei liity Halloweenin karnevaaliaineksia, vaikka juhlan alkuperä onkin sama.

Nykymuodossaan Halloweeniin ei liitetä uskonnollista merkitystä, Pohjois-Amerikassa sitä viettävät niin kristityt kuin eri uskontokuntien edustajat sulassa sovussa.

Lisää aiheesta History.com -sivuilta.