Lokakuun ensimmäisenä vietetään virallista nartun päivää. Official Bitch Day' na meillä kaikilla naisilla, ikään ja taustaan katsomatta, on oikeus ellei jopa suoranainen velvollisuus päästää ulos kaikki se kuona, joka mieliimme on vuosien varrella varastoitunut.

Henkisten patojen voi antaa sortua turvallisin mielin Fabulously40 -sivuston ymmärtäväisessä ympäristössä. Eli sille v-mäiselle kirjastontädille tai lähiravintolan tärkeilevälle ovimiehelle ei edelleenkään kannata ihan suin päin lähteä vuodattamaan siulunsa syvimpiä tuntemuksia.

Armottoman Bitchailun ohella sivustolla on luvassa myös palkintoja. Hyvää ei odota koskaan liian kauaa!

Vaatteet: Reima

Reimatec vai Tarjoustalon prinsessahaalari? Sitä on tässä mietitty tyttären kanssa. 2-vuotias on prinsessahaalarin kannalla, minä en tiedä omaa kantaani. Vaikka kai pitäisi, olenhan kaiket päivät tekemisissä näiden haalariasioiden kanssa. Työssäni päiväkodissa alle 3-vuotiaiden ryhmässä näen kaikenlaisia ulkovaatetuksia.

Haalareita ja 2-osaisia pukuja.

Mummin kutomia lapasia ja sukkia, vettäimeviä rukkasia ja kosteussuojattuja rukkasia.

Hattuja, jotka valuvat silmille, jättävät korvat paljaiksi ja kastuessaan painavat kaksi kiloa.

Hattuja, jotka ovat epäilyttävän ohuita, mutta kuitenkin hyviä käytössä...



Kallis Reimatec vai Prisman halpis?

Reimatec:in tämän vuoden haalarimallin ovh on 148€. Tarjoustalon prinsessahaalareita saa tuolla 148:lla eurolla jo useamman kappaleen, itseasiassa melkein neljä kappaletta. Kannattaako sitten ostaa yhtä älyttömän kallista haalaria, joka voi leikkien tiimellyksessä mennä rikki ja menettää kosteussuojansa, kun samalla rahalla voi ostaa 4 halpaa haalaria, joiden rikkimenemisen pelossa ei tarvitse menettää yöuniaan? Tietenkin ne kastuvat märällä kelillä, mutta sitä vartenhan meillä on kurahousut. Sitäpaitsi kurahousut suojaavat myös sitä kallista vaaleanpunaista Reimateciä tarvittaessa...

Miksi sitten päädyimme siihen, että tyttärelläni on Reimatec:in haalari kaapissa roikkumassa ja odottamassa talven tuloa? Siksikö että voin näyttää puistossa muille äideille, että meillä on varaa ostaa kunnon haalarit lapsille? Oikeastaan se juttu ei ole nimenomaan Reimatec vaan kosteussuojaus. On mukava kun tietää, että lapsi pärjää tällä yhdellä vaatekerralla melkein kelillä kuin kelillä. Haalarin pinta on helposti pyyhittävä ravasta vaikka tiskirätillä, joka kerta ei tarvitse pestä koneessa ja räntäsateen yllättäessä ei tarvitse juosta hakemaan sadevaatteita. Lapseni on helppo pukea haalari itse päälle ja siinä on mukava liikkua. Haalari suojaa tuulelta, mutta on kuitenkin hengittävää materiaalia. Näitä kaikkia ominaisuuksia toivoisin myös omilta ulkovaatteiltani, miksen siis myös lapseni?


Kunnon kengät

Toinen juttu ovat kengät. Ostin toissavuonna itselleni Prisman ale-korista "talvilenkkarit", sellaiset vaelluskengän näköiset, jotka maksoivat 29€. Ajattelin, että ne ovat villasukan kanssa tosi hyvät, kun kerran kuitenkin ulkoilen työssäni useita tunteja päivässä. Ulkoiltuani nämä kengät jalassa reilun tunnin, paleli varpaita. Lisäksi astuin lumikinokseen ja kenkäni kastuivat päältä...ja sisältä. Huomasin siis henk.koht. kokemuksen kautta, että lapselleni tulen ostamaan gore-tex kengät (ja tänä talvena itsellenikin). Kaikenmaailman g-tex yms. -kengät eivät aja samaa asiaa, vaikka se mukavaa olisikin.

Pärjääkö näillä yksillä kengillä sitten koko talven? Periaatteessa pärjää. Päiväkotiin kannattaa kyllä vielä hankkia vuorilliset kumisaappaat - vesikelejä tulee kuitenkin ja lätäköissä on kiva pomppia. Vuorittomat saappaat antavat villasukankin kanssa saman kokemuksen kuin ne Prisman ale-korin kengät, ainakin viileysasteessa.

Hatut ja hanskat

Entäs sitten hanskat ja hatut? Tämä on vähän kinkkisempi juttu. Itse en raaski ostaa Reimatec tai Rasavil -hanskoja, koska ne maksavat maltaita (hanskoiksi), enkä ole täysin vakuuttunut niiden paremmuudesta. Päiväkotikäytössä astetta edullisemmat rukkaset toimivat ihan hyvin. Rukkaset olisi kiva pystyä laittamaan kuivauskaappiin kuivumaan, jotta ne sitten olisi kiva pukea taas iltapäivällä käteen ulos lähtiessä. Kosteussuojatut hatut ovat mielestäni hyvä idea, mutta kyllä muissakin hatuissa hyvin pärjää...ja lisäksi hattuja on kiva välillä vaihdellakkin :)

Eli summa summarum...Kyllä ulkovaatteisiin mielestäni kannattaa panostaa vaikka lapsi onkin kasvavassa iässä. Monet laadukkaat ulkovaatteet voi pieneksi jäädessä vielä myydä käypään hintaan eteenpäin tai käyttää omassa perheessa useammalla lapsella. Ja vaikka tässä olenkin miettinyt lähinnä talvivaatetusta, niin sama asia pätee suomessa välikausivaatetuksen suhteen...ehkä jopa vielä enemmän kuin talvikamppeissa.

Jenni, päiväkodin täti

PS. Haettiin sitten sieltä Tarjoustalosta sellainen prisessatakkikin...kauppareissuja varten ;)

Takki ja housut: Reima, Hattu: Tinttu

Trendi Frendi lisää:

Laadukkaamman tuotteen ostaminen on myös ekologisempaa!

Kun ostat nyt Reiman Minitec Rosenheim 10029 -haalarin, saat kaupan päälle fleece-asuste-setin - lisätietoja Reiman sivuilla.

Ja Trendi Frendin testikäyttäjät ovat olleet tyytyväisiä myös ruotsalaisiin Pippi-merkkisiin vuorellisiin Peppi Pitkätossu saappaisiin, joita saanee Prismasta edulliseen hintaan.

Ostoslinkkejä lasten talvikamppeille:
Reima
Partioaitta
Rasavil
Tinttu
Ticket to Heaven
Rukka
Katvig
Ipanalle

Kivoja lastenvaatekauppoja ulkomailla:

Nordic Kids (Englanti)
Blåpelikan (Norja)
Skimbaco (Usa)
1klass (Ruotsi)






Kuvat: Trendi Frendin kuva-arkisto
Kuvauspaikka: Silverton, Colorado, USA

Mikähän kumma siinä on, että kun päällä on mielivaate, niin tahroja tarttuu? Tai sen kerran kun tarvitsee kloriittia, niin jalassa on juuri ne lempifarkut, joihin kaikista varotoimista huolimatta roiskahtaa valkaisuainetta ja byysat ovat pilalla.

Kloriittitahraan ei auta kuin väriaine, mutta muista tahroista pääsee eroon melkein poikkeuksetta kun tietää niksit.

Kun tahra osuu kohdella, kannattaa aloittaa hellävaraisella käsittelyllä ja edetä jämerämpiin keinoihin asteittain.Yhteistä kaikille tahroille on se, että tahra tulisi käsitellä tuoreeltaan. Tahrakohdasta tulisi irrottaa kevyesti taputtelemalla kaikki irtoava lika. Tahraa ei saa hangata, koska tuolloin kankaan pinta saattaa vaurioitua. Kuinka edetä tästä eteenpäin riippuu paitsi tahran laadusta myös kankaasta johon tahra on tarttunut.

Ihanan Marttaliiton sivuilla on kätevä ja perusteellinen tahranpoistotaulukko. Sivuilta selviää myös mistä tahranpoistoon tarvittavia aiheita saa ostaa sekä varoituksen sanaa myrkkyjen käyttöön ja säilytykseen liittyen.

Marttaliiton sivuilla on muutakin arvokasta tietoa, sivusto kannattaa laittaa tietokoneen kirjanmerkkeihin, jos ei siellä jo ole.

Sairaalakassi on hyvä pakata etukäteen. Parasta on varautua pidempäänkin oleiluun, etenkin ensisynnyttäjä lähtee sairaalaan usein synnytyksen vasta ollessa alkumetreillä.

Voit pakata valmiiksi kaksi erillistä laukkua, toisen synnytykseen ja toisen osastolle, jossa on jo vauvankin tavarat mukana.


Synnytykseen mukaan:


- äitiyskortti

- Kamera.

- omat juomat. Omat mehut tai vesi voi olla hyvä olla mukana, jos sairaalan mehu ei maistu, tai tarjolla vain kraanavettä.

- sukat

- kirja / lehtiä. Odotus voi olla pitkä, on kiva olla luettavaa mukana, ja saada ajatukset pois kivusta supistusten välillä.

- tärkeät puhelinnumerot - kenelle soittaa kun vauva on syntynyt


Muita juttuja joita voit tarvita:

- videokamera

- iPod, rentouttava musiikki auttaa kivuissa ja on mukava myös osastolla mukana. Lataa täyteen rauhoittavaa musiikkia, kuten Enya.

- hiuslenksuja.

- nameja. On hyvä pitää verensokeri yllä, mutta voit kokea pahoinvointia puudutusten/epiduraalin jälkeen, jos olet syönyt paljon ennen lääkitystä.

- Otathan huomioon myös synnytyskaverin tai miehesi tarpeet - pakkaa mukaan myös hänelle luettavaa, oma tyyny/pieni peitto, aamutossut ja ainakin vaihtopaita, jos ei kaikkia vaihtovaatteita.


Osastolle
- oma yöpaita, tai kaksikin. Ota sellaisia vaatteita joissa on helppo imettää.

- Aamutakki ja tohvelit. Saat ne sairaalastakin, mutta omissa on kivempi olla.

- verryttelypuku tai muita rentoja vaatteita, farkut eivät välttämättä tunnu miellyttäviltä saman tien. Kannattaa ottaa sellaisia vaatteita joita käytit noin kuudennella kuulla raskaana - kumpu kestää jonkin aikaa pienentyä.

- Kunnon satsi alushousuja, ja unohda stringit kotiin. Halpikset mammahousut sopivat mainiosti tilanteeseen.

- ISOT rintsikat. Kun maito alkaa nousta rintoihin, rinnat kasvavat noin kolmella kuppikoolla - tai ainakin kasvavat! Imetysliivit on kiva ostaa etukäteen. Urheilurintaliivit ovat toinen hyvä vaihtoehto.

- Rintasuojuksia.

- kynä, paperia, osoitekirja, jotta voit soitella kavereille

- kännykkä, jos haluat tarkistaa siitä numerot, mutta muistathan että suurin osa sairaaloista kieltää sen käytön.

- tekemistä kun vauva nukkuu, esim. käsityö tai luettavaa. Suosittelen lehtiä, itse en pystynyt kirjaan keskittymään.

- nameja. Vaikket normaalisti söisikään herkkuja, synnytys on hurjaa hommaa, ja voit olla todella nälkäinen sen jälkeen. Pakkaa mukaan energia-patukoita, suklaata, hedelmiä tai mikä nyt onkaan lempiherkkusi! Jotkut sairaalat antavat kilautella shampanjallakin vauvan synnyttyä, mutta tarkistathan asian etukäteen.

- Jos sinulla on jo toisia lapsia, ota mukaan jokin pieni lahja myös heille annettavaksi kun tulevat ensi kertaa katsomaan vauvaa. Näin he tuntevat olevansa myös tärkeitä ja että heidätkin on muistettu erikseen.


Meikkipussiin:
- hammasharja ja - tahna

- hiusharja

- kosteusvoide

- saippua & deodorantti

- muut kauneus/ihonhoitotuotteet ja meikit

- nännivoidetta

- huulirasva

- omia terveyssiteitä ainakin yksi pakkaus, jos sairaalan maksit ei miellytä. Yösiteet voivat olla parhaimpia.

Huom. jätäthän hajuveden kotiin, se on mukavampi osaston vauvoja ajatellen.


Vauvalle
-Normaalisti vauva ei paljoa kaipaa. Suurin osa sairaaloista tarjoaa vaatteet käyttöön sairaalassa olon ajaksi.

- töppöset ja pienet vauva-tumput on hyvä pakata mukaan.

- varmuuden vuoksi pari bodyä ja potkupuku, jos haluat pukea muuhun kuin sairaalan asuun kun tulee vierailijoita.

- oma pieni peitto on kiva olla mukana.

- muutamia vaippoja, vaikka sairaalasta kyllä saa niitäkin.

- Kotiinmeno-asu

- turva-istuin automatkaksi kotiin.

- Huom. vauvalle voit ottaa kantoliinan jo sairaalaan, mutta Baby Björn tapaiset rintareput eivät sovellu vastasyntyneille.

Synnytyspelkoa tuntee lähes jokainen raskaana oleva tai raskautta suunnitteleva nainen. Synnytykseen liittyvä pelko on luonnollista, mutta yleensä raskauden edetessä tuleva synnytys on tervetullut. Varsinkin siinä vaiheessa kun iso vatsa käy niin suureksi että se hankaloittaa odottajan tavallista elämää, siitä haluaa jo mielellään eroon. Myös paljon parjatut ja kiitetyt hormonit pitävät huolta siitä, että nainen alkaa odottaa ja toivoa synnytystä ja muut asiat tuntuvat toissijaisilta.

Mitä synnytyksessä pelätään?

Ensisynnyttäjän ja uudelleensynnyttäjän pelot ovat erilaisia. Ensisynnyttäjä saattaa pelätä esim. piikkejä, verta tai sairaaloita. Tai konkreettisen, yksilöidyn pelkokohteen puuttuessa todeta että ”on aina pelännyt synnytystä”.

Toisilla pelot taas saattavat liittyä itsehallinnan menettämiseen. Synnyttäjä pelkää alkavansa kirkua tai tapella kätilön kanssa. Lisäksi voidaan pelätä sitä, että kätilö ei kuuntele eikä kunnioita synnyttäjän toiveita tai tuntemuksia. Tavallista on myös pelätä kipua tai repeämistä.

Uudelleensynnyttäjä pelkää jonkun tai joidenkin asioiden toistuvan, mitä hän on kokenut edellisissä synnytyksissä. Pelkoa voi aiheuttaa esimerkiksi pitkä, vaikea synnytys, jossa lapsen tai äidin terveys on ollut uhattuna. Mielessä saattaa myös kummitella äidin ensisynnyksessä saama riittämätön kivunlievitys. Jos äiti kokee, että kätilö ei kuunnellut äidin toiveita synnytyksen hoidon suhteen, saattaa sekin heijastua pelkona seuraavan synnytyksen lähestyessä.

Synnytyspelkoon voi saada apua

Synnytyssairaaloissa toimii ns. ”pelkopoleja”, joihin synnyttäjä voi varata ajan äitiysneuvolan kautta. Pelkopolilla synnyttäjä keskustelee synnytyksestä kätilön tai lääkärin kanssa. Keskustelun tarkoituksena on selvittää, mikä synnytyksessä pelottaa ja etsiä pelkoihin ratkaisuja. Yleensä asiallinen tieto synnytyksestä ja synnytyksen päävaiheiden läpikäyminen riittää lievittämään pelkoja. Synnytys ikään kuin suunnitellaan synnyttäjän toiveiden mukaiseksi. Keskustelu käydään useimmiten synnytyssalissa ja näin paikka ja ainakin yksi kätilö tulee tutuksi synnyttäjälle. Keskustelusta kirjataan muistio synnyttäjän tietoihin ja kun synnytys on käsillä, osaa hoitava kätilö huomioida synnyttäjän toiveet ja tarpeet.

Jutun kirjoittaja toimii kätilönä Jorvin sairaalan synnytysosastolla ja pelkopolilla.

"MILLOIN, MIKSI ja MITä" Opas lastenkengistä

Oikeanlaisten kenkien osto lapsille voi ehkäistä monta jalkaterveyteen liittyvää ongelmaa myöhemmin. Anna lapsesi kulkea paljasjaloin mahdollisimman paljon, ja lue nämä vinkit ennen kuin suuntaat kenkäostoksille!


VAUVAT

MILLOIN: Vauvat eivät tarvitse kenkiä. Jos juhlaa varten haluaa pienet hienostelukengät hankkia, niin ei harvoin tapahtuva kenkien käyttö vahingoita vauvan jalkoja. Jalkaterveydenhoito alkaa kuitenkin jo vauvasta, ja on suositeltavaa ettei vauvaa edes kääritä niin tiukkaan kapaloon, joka voisi estää varpaiden liikuttelua.


MIKSI: Mitä enemmän vauva voi liikutella varpaitaan, sen parempi. Jalka- ja varvaslihakset tarvitsevat harjoitusta ja sen paremman lihaskunnon ne saavat, mitä enemmän vauvasi heiluttelee varpaita. Varpaiden liikkuvuutta ei saisi estää tiukoilla kengillä.


MITä: Osta söpöjä sukkia kenkien sijaan! Muistathan myös sukkien kanssa - laita liian pienet kiertoon,jotta vauvan varpaat pystyvät hyvin liikkumaan sukkien kanssa!

TAAPEROT

MILLOIN: Terveydelliseltä kannalta taapero-ikäsille ei kannata hankkia ensikenkiä ennen kuin ensiaskeleetkin ovat ajankohtaisia. Vaikka lääkärit eivät kenkien ostoa aikaisemmin suositelekaan, niin vanhempien kannalta katsottuna ensimmäisten kenkien osto voi olla aiheellista jo muutamaa kuukautta aikaisemmin. Kun on aika (ja pakko!) käyttää kenkiä, onkin helpompaa saada taapero-ikäinen käyttämään kenkiä päivittäin, kun lapsi on jo hieman tottunut niiden pitoon.


MIKSI: Kasvuiässä olevien lasten jalat tarvitsevat niin paljon harjaantumista ja lihasjumppaa, kuin vain mahdollista. Kengät rajoittavat liikaa varpaiden toimintaa, ja lihakset saavatkin parasta jumppaa paljasjaloin tai sukkasin kävellen.


MITä: Oikean kokoisten kenkien osto on erittäin tärkeää, ja ammattimainen kenkämyyjä osaa neuvoa oikean koon ostoon.

Koita löytää kengät jotka ovat joustavat, tilavat ja yksinkertaisesti valmistettu. Nahkaiset tai kanvaasikengät ovat parhaita, valitse materiaaleja jotka hengittävät.

Kengänpohjn joustavuus on tärkeä ominaisuus jalkalihasten kehityksen kannalta. Voit kokeilla miten hyvin kengät joustavat taivuttamalla etuosaa ja kantaosaa toisiaan kohden. Kengän tulisi olla joustava erityisesti jalkapohjan kohdalta. Olisi parasta, jos kenkien kärki olisi pyöreä.


Vinkki: Investoi kunnon nahkaisiin kävelykenkiin, ja unohda edulliset muovisandaalit ja teräväkärikiset saapikkaat! Kankaiset tennarit ovat hyvä kakkosvaihtoehto, kunhan niissä on tarpeeksi liikkumavaraa, joustavat pohjat, eikä pohjassa tukea.

YLI 3-VUOTIAALLE

MILLOIN: Tarkista kenkien sopivuus kuukausittain.

MIKSI: Lapset kasvavat pyrähdyksittäin, ja joskus kengät voivat tulla pieneksi kuukaudessa, joskus yhdeksässä kuukaudessa. Lapsen tulisi aina pystyä liikuttamaan varpaita kenkien sisällä.


MITä: Kun olet ostamassa lapsellesi kenkiä, laita peukalo lapsen jalan taakse kenkien sisäpuolelle. Peukun pitäisi mahtua kengän sisään hyvin, mutta sillä ei tulisi olla liikkumavaraa.


Vinkki: Käytettyjen kenkien osto ei ole suositeltavaa, ja kengät eivät ole muutenkaan se asuste, jossa kannattaa pihistellä. Osta mielummin yksi kunnon pari, kuin muutama huonolaatuinen, se on paljon parempi lapsen jalkojen terveydelle. Toisaalta kallis hinta ei ole aina laadun tae, joten muistathan nämä vinkit!



EXTRA EXTRA!

Lapset eivät tarvitse pronaatiotukea! Liikaa tukevat kengät ovat vain haitallisia!

MILLOIN: Koskaan ei tiytysti saisi sanoa "ei koskaan", mutta suurin osa lapsista ei tarvitse jalkahovin alla olevaa pronaatiotukea, eli sitä kohoumaa kenkien pohjassa.


MIKSI: Vauvoilla on kaikilla lättäjalat - usein kuitenkin koska vauvoilla on rasvakerrosta sen verran, että se peittää pienen jalan kaaren. Jalkahovi (= jalan kaari) kehittyy myöhemmin, ja jos ostamalla liika aikaisessa vaiheessa jalkahovea tukevia kenkiä, estää jalkahovin kehittymistä, ei edes auta sitä! Suurimmalla osalla lapsista on matala jalkahovi noin kolmanteen ikävuoteen asti. Asiasta ei kannata edes murehtia ennen esikoulu-ikää.

MITä: Koululaisille urheilukengät ovat asia erikseen, ja joissain tapauksissa tuki voi olla tarpeen. Jos hankit pronaatiotuelliset kengät lapsellesi, joka harrastaa paljon urheilua, älä anna käyttää urheilukenkiä vaikka koulussa joka päivä. Kävelykengät ovat kävelyä varten, lenkkikengät lenkille ja tanssikengät tanssimaan - hanki kengät tilanteeseen sopivaksi. Markkinoilla on useita laadukkaita lasten lenkkareita joissa ei ole pohjassa paksua tukea.

Vinkki: Jos epäilet että lapsellasi voisi olla "lättäjalat", niin kannusta häntä kulkemaan ilman kenkiä mahdollisimman paljon. Useimmilla lapsilla vika korjaantuu itsestään. Muistathan myös tämän oppaan vinkit kun seuraavalla kerralla olet menossa kenkäkauppaan!


Kirjoittaja on kolmen lapsen äiti joka on myynyt lastenkenkiä useamman vuoden ajan, ja saanut myös kenkämyyjän kurssituksen. Kaikki artikkelin kuvissa olevat kengät saatavilla Skimbacosta.