Mella Pesonen Nurmijärveltä onnistui nappaamaan itselleen Ralph Laurenin käsilaukun Trendi Frendin ensimmäisessä osallistuja-kilpailussa. Trendi Frendihän arpoo joka kuukausi ainakin yhden lahjan kaikkien kirjoittajien ja osallistujien kesken.


Haastattelimme Mellaa, joka oli todella iloisesti yllättynyt voitostaan, Mella suosittelee kaikille muillekin Trendi Frendiin kirjoittamista.

Trendi Frendi: Mitä kautta löysit Trendi Frendin?

Mella: Etsin usein googlettamalla kilpailuja ja löysin sivun, jolla on paljon kilpailuja. Näin siinä kilpailunne ja napsautin heti linkkiä kun näin, että voi voittaa ihan oikean Ralph Laurenin laukun!


Trendi Frendi: Mikä innosti sinua kirjoittamaan?

Mella: No, en yleensä koskaan kirjoita mitään enkä mihinkään, ja mielestäni en ole lainkaan hyvä siinä, mutta ajattelin, että voisihan sitä nyt yrittää pienen jutun kirjoittaa.

Trendi Frendi: Juttusi Nurmijärvestä oli todella mainio, kiva kun uskaltauduit koittamaan! Millaisista jutuista itse olet eniten kiinnostunut?

Mella: Tykkään kaikenlaisista julkkisjutuista, kertomista kaupungeista ja kaikesta muotiin liittyvästä!


Trendi Frendi: Miltä nyt tuntuu kun voitit Trendi Frendin kilpailun?

Mella: Sanoinkuvaamattoman taivaalliselta!


Trendi Frendi: Voisitko kirjoittaa uudelleenkin ja suositteletko kirjoittamista muillekin?

Mella: Voisinhan toki kirjoittaa uudelleen ja kyllä kirjoittaminen kannattaa! Suosittelen!

Trendi Frendi: Kiitos vielä kerran sinulle osallistumisesta!





Joulukuussa arvotaan kaikkien kirjoittajien kesken Tommy Hilfigerin lompakko - osallistu arvontaan!

Byrokratian takia kymmeniä jos ei jopa satoja ilmasammutukseen erikoistuneita helikoptereita on vain odottanut lentolupaa, ja on ollut kokonaan osallistumatta Kaliforniassa riehuvan maastopalon sammutustöihin.

- Olemme nyt viikon odottaneet, koska saamme luvan lentää Kaliforniaan auttamaan, sanoo coloradolaisen helikopteri-yrityksen edustaja, joka haluaa pysyä nimettömänä.



Tosi asia on, että harva yksityinen ilmasammutus-helikopteri on osallistunut Kaliforniassa riehuvan tulipalon sammutukseen Yhdysvaltojen metsähallituksen sääntöjen takia. Myös muutama tusina Kansalliskaartin, sekä yhteensä kymmeniä Rannikkovartioston, Laivaston ja Armeijan helikoptereita oli lentämättä usean päivän ajan byrokratisista syistä johtuen. Saman aikaisesti satoja koteja tuhoutui maastopalossa, ja tuhansia ihmisiä jouduttiin evakuoimaan - aivan turhaan.

Yhdysvalloissa metsähallitus on vastuussa metsä- ja maastopalojen sammutustöistä, ja sammutustyö näin ollen tapahtuu valtakunnallisten lakien alaisuudessa, eikä osavaltioiden. Valtio ei kuitenkaan omista sammutustöihin tarvittavia helikoptereita, vaan palkkaa ne tarvittaessa yksityisiltä yrityksiltä. Koska yrittäjyyttä maassa kannustetaan, laki myös suojelee yksityisiä yrityksiä kieltämällä valtion omistaman koneiston käyttöä ennen kuin yksityiset voimavarat ovat jo käytössä.

Tämän hetkinen laki vaatii että jokaista sammutustyöhön palkattua helikopteria vastaan on palkattava valtion palvelukseen myös vastuuhenkilö kyseisestä helikopterista. Samoin laki vaatii että jokaisessa sammutustyöhön osallistuvassa helikopterissa pitää lentäjän ja sammutustyöntekijän lisäksi olla myös palon seuraaja paikalla - jonka ainoa tehtävä on seurata palon kehitystä tai etsiä maastosta kuumapesäkkeitä. Tämä käytännössä tarkoittaa kahden tarpeettoman ihmisen pakollista palkkausta per pelastustyöhön osallistuva helikopteri.

Tälläinen niin sanottujen turhien töiden keksiminen on aika normaalia käytäntöä Amerikassa - palkataan yksi kaivamaan kuoppaa ja toinen täyttämään se, ja näin saadaan rahaa enemmän talouden kiertokulkuun. Clinton oli oikein kuuluisa työpaikkojen nyhtämisestä tyhjästä.

Amerikassa normaali metsäpalokausi kuitenkin loppui jo yli kuukausi sitten, ja metsähallitus irtisanoi suurimman osan sopimuksista yksityisten sammutushelikopteri-yritysten kanssa, ja lomautti helikoptereista vastaavat valtion palkkalistoilla olleet henkilöt.

Koska Kalifornian tulipalossa lain vaatimia vastuuhenkilöitä yksityisille helikoptereille ei löytynyt, eivät yksityiset helikopterit saaneet osallistua sammutustöihin.

Kysyin coloradolaisen helikopteri-yrityksen edustajalta, että eikö Kaliforniassa ole niin paljon rikkaita ihmisiä, että olisivat voineet yksityisesti palkata sammutus-helikoptereita pelastaakseen kotinsa.


- Moni itseasiassa sitä yrittikin, mutta maastopalojen takia ilmatila oli suljettu, ja sen alueella lentäminen oli ainoastaan Ilmailuhallituksen luvan varassa, ja Metsähallitus taas ei antanut muille kuin omassa valvonnassaan oleville sammutuskoptereille ja -lentokoneille lupaa lentää. Kukaan yksityinen lentäjä ei edes haluaisi riskeerata omaa uraansa lentämällä kielletyllä alueella - se on myös rikos josta voi joutua vankilaan, kertoo tuttu helikopteri-lentäjä.



Kalifornian kuvernööri Arnold Schwarzenegger vannoo että aikoo saada näihin lakeihin muutoksen ensi kesän palokautta varten. Hän myös onnistui saamaan erikoisluvan Kansalliskaartin helikoptereille lentää ilman ylimääräistä henkilöstöä - mutta siihenkin meni usean päivän verran ennen kuin se meni hallituksessa läpi.

Vaikka Trendi Frendi ymmärtää lakien tarpeellisuuden, niin jossain vaiheessa lakien laatijoidenkin pitäisi ottaa järki käteen ja tehdä pikaisia lakimuutoksia kun ihmishenget ovat kyseessä.

Kuvat: Trendi Frendin kuva-arkisto

Kuinkahan pärjäisi ravintola, joka kerta toisensa jälkeen ilmoittaisi ruokatilaustaan odottaville asiakkaille, että kokki kaatui tai tarjoilija kompastui ja annosten valmistus joudutaan aloittamaan alusta. Tai hammaslääkäri, jonka laittamat paikat ja nastat irtoaisivat säännöllisin väliajoin?

Tuskin minkään muun tuotteen tai palvelun suhteen kestetään yhtä kehnoja takuita toimivuudesta kuin tietokoneiden ja ohjelmistojen. Oma kolme vuotta vanha PC:ni vetelee viimeisiään ja toimii yhtä luotettavasti kuin mökkitelkkarimme lapsuuteni 1970-luvulla. Tuo viimeksi mainittu toosa vaati puolisen tuntia lämmetäkseen, kuva hävisi alvariinsa ja tuli tehokkaimmin takaisin jämerällä nyrkkisäädöllä.

Laitoin googleen hakusanaksi ”Miksi tietokone kaatuu”. Hakuni tuotti 61 000 ja rapiat tulosta, saman ongelman kanssa painii siis yksi sun toinen. Varsinaista vastausta kysymykseeni en kuitenkaan löytänyt. Niinpä siirryin haastattelemaan sohvalla makaavaa tietokoneinsinööriä kesken TV:n ”Kova laki” -ohjelman.

- Tietokoneet kaatuvat, koska ohjelmat ja laitteistot käyvät koko ajan monimutkaisemmiksi, insinööri tuhahtaa ärtyneen vastauksen.

- Eiväthän lentokoneetkaan putoile alvariinsa, vaikka varsin monimutkaisia vempaimia ovatkin nykyisin, yritän argumentoida toivoen keskustelulle jatkoa.

- No ihmishenget nyt eivät kuitenkaan ole kotitietokoneiden varassa, tietokoneinsinööri kuittaa. Keskustelu on loppuunkäyty.

Tuumaakaan viisaastuneena suuntaan nyt siis tietokonekauppaan, toivoen että uusi vempaimeni kestäisi ainakin seuraavat pari vuotta.

Internet on ihmeellinen juttu. Kun kymmenen vuotta sitten muutin pois Suomesta, jopa silloiset ystäväni sanoivat "menetämme sinut nyt maailmalle". Nyt asia on aivan toisin! Internet on ollut oikea pelastus yhteydenpitoon, ja mikä parasta: olen tutustunut internetin välityksellä mitä mielenkiintoisempiin ihmisiin, ja saanut ihania uusia ystäviä.

Yksi mieluisimmista "löydöistä" on ollut löytää muita suomalais-naisia jotka asuvat ulkomailla, ja jakaa arjen ilot ja surut heidän kanssaan. He ymmärrärtävät koti-ikävän, mutta myös miksi elämä uudessa kotipaikassa on jotain, jota ei ole valmis jättämään taakseen.

Yksi ihanista internet-tutuistani on valokuvaaja Marianne McNamara Chicagosta. Marianne omistaa Scandica Fine Art Photography yrityksen ja kuvailee tuulisessa kaupungissa niin lapsia, kuin alastomia naisiakin! Marianne on päässyt kuvaamaan suosittuja Baby loves Disco tapahtumia, jotka valloittavat Amerikkaa - yökerho annetaan lasten käyttöön äitien ja lasten yhteis-discolle päiväsaikaan. Ja Marianne on heidän hovikuvaajansa Chicagon tapahtumissa. Marianne on myös tuttu kaikille suomalaisille Chicagon Suomi-koulun ympyröissä.


Marianne lanseerasi juuri uuden konseptin yritykselleen ja uudet nettisivut.
Ennen kuin luet eteen päin... Käy Scandican sivuilla ja laitathan tietokoneesi kaiuttimet päälle.

Varaa muutama nenäliina viereen, sillä Scandican sivut saavat Renny Harlininkin huokaamaan "hitsi, tota olisi pitänyt käyttää" elokuvissaan saadakseen vaikuttavan ja supi-suomalaisen tehosteen. Kun katsoin Scandican sivuja ensimmäistä kertaa, en kyyneliltäni voinut lukea tekstiä. Toisella kerralla sitten pillitinkin tekstien takia. Ja vaikka olen katsonut Scandican sivujen intron jo sata kertaa, ihoni yhä menee kananlihalle.

Haastattelin Mariannea ja ohessa juttu-hetkemme sinunkin luettavaksesi.



Katja: Kerro meille valokuvaus-yrityksestäsi.

Marianne: Yritykseni toimii yhden naisen voimalla Chicagossa. Otan henkilökuvia, jokaisesta perheenjäsenestä. Valokuvaan masu-kuvia raskaana olevista naisista, ja niin vauvoja, lapsia kuin kokonaisia perheitäkin. Hää- ja kihlakuvat ovat klassisten alastonkuvien rinnalla lempi kuvattaviani.

Laatu ja henkilökohtainen palvelu ovat toimintani kulmakiviä. Kuuntelen asiakasta, teen mielessäni muistiinpanoja ja luon kuvia jotka sopivat asiakkaan tarpeeseen.


Katja: Kuinka kauan olet ollut valokuvaajana?

Marianne: Aloitin kuvaamaan kun sain ensimmäisen kunnon kamerani 15-vuotiaana. Halusin ikuistaa kaiken näkemäni kauneuden, kuten aamu-auringon, usvan pelloilla tai ensilumen... Joka päiväisessä ympäristössä oli niin paljon hengen salpaavaaa kauneutta.

Sukulaiset ja tuttavatkin alkoivat huomaamaan taitoni kuvata, ja sain aina kutsun kaikkiin sukujuhliin ehdolla tai muistutuksella tuoda kamerani mukanani. 18-vuotiaalle se oli todella mieltä kohottavaa!

En kuitenkaan ryhtynyt alalle, vaan aloin opiskelemaan "kunnon ammattia" sen sijaan. Mutta kun muutin Chicagoon seitsemän vuotta sitten, oli myös oikea aika alkaa toteuttamaan ainaisia valokuvaajan haaveitani. Olin nähnyt ja tehnyt oman osani yritysmaailmassa ja uraputki ei enää kiinnostanut minua. Otin ison askeleen isoista yritysmaailman ympyröistä oman pienyrityksen maailmaan, ja päivääkään en ole katunut.



Katja: Mikä tekee valokuvista vaikuttavan mielestäsi?

Marianne: Epätäydellisyyden kauneus. Täydellisyys yleisesti ottaen on aika tylsää. Jos vaikka ajattelee digitaalisesti käsiteltyjä täydellisiä kuvia vauvoista, joilla on ruusunpunaiset posket, nukkumassa paksulla lampaantaljalla, niin onhan ne kivoja katsoa. Viiden minuutin ajan. Sen jälkeen "täydelliset" kuvat ovatkin tylsiä.

Haluan kuvata ja luoda muistoja oikeasta elämästä, enkä studiossa lavastettuja potretteja. Toivon että vanhemmat voivat sanoa lapsilleen 20 vuoden kuluttua "tässä on kuva sinusta kun olit kuusi ja juuri menettänyt etuhampaasi ja painiskelit veljesi kanssa olohuoneessa" - enkä "tältä sinä näytit 6-vuotiaana kun puimme sinut tilaisuutta varten hienoksi, kampasimme haroittavan tukkasi, käskimme hymyilemään ja tekniikka hoiti puuttuvan hampaasikin takaisin".

Katjan välikommenntti: tuo lasten kuvien digitaalisesti parantelu on normaalia Amerikassa - jopa koulukuvien kanssa tulee lappu, "haluatko että hieman parannellaan kuvia".

Marianne: Lapset ovat Luojan luomuksia ja täydellisiä juuri sellaisenaan. Lapsia ei tarvitse lavastaa, tai digitaalisesti parannella!


Katja: Millaisia kuvia otat mieluiten?

Marianne: Klassisen tyylikkäitä alastonkuvia naisista jotka ovat sinut vartalonsa kanssa. Todellinen kauneus piilee siinä että nainen on sinut oman itsensä kanssa. Sillä ei ole mitään tekemistä iän tai vartalon koon kanssa. Aivan liian monet naiset vertailevat itseään kuviin, joita on lehdissä, tajuamatta että nuo kuvat eivät vastaa todellisuutta, vaan ovat digitaalisesti paranneltuja.



Katja: Millaista kameraa käytät?

Marianne: Kamerani on Canon 350 XT, tunnetaan myös nimellä Digital Rebel. Se on todella helppo käyttöinen, vaikkakin teknillisesti vaikeissa olosuhteissa voin yhä käyttää vanhaa Minolta X-500 SLR kameraani.


Katja: Millaisen viestin haluaisit tuoda julki työlläsi?

Marianne: Toivoisin että me naiset oppisimme kunnioittmaan itseämme enemmän. Me naiset teemme niin paljon muiden hyväksi, ja uhraudumme toisille, ja silti päivän päätyttyä mietimme, olisi sittenkin pitänyt tehdä enemmän.


Katja: Missä luulet ja toivot olevasi kymmenen vuoden kuluttua?

Marianne: Olen yhä Chicagossa ja valokuvaan. Ja varmaan vielä kahdenkymmenenkin vuoden kuluttua! Yksi suuri haaveeni on luoda valokuvakirja naisista, jonka olen mielessäni jo nimennytkin "Beauty of women". Haluaisin kuvata eri elämäntilanteissa olevia naisia, jokaisessa koossa, muodossa ja värissä - kaikki kauniita omalla tavallaan. Kauneuteen ei tarvita silikooneja tai botoxia!


Katja: Onpa hyvä idea Marianne! Kaikkea hyvää sinulle ja liiketoiminnallesi!

Marianne: Kiitos sinulle Katja, ja onnittelut ja syvä kumarrus sinulle Trendi Frendin perustamisesta. Vautsi mika idea! Loistava. Upea. Mielenkiintoinen. Yhdistää meitä ulkkismammoja Kiotosta Dallasiin ja kaikkea siltä valiltä.


Mariannen valokuvia voit kurkkia Scandica - Fine Art Photgraphy sivuilta ja Marianne on aktiivijäsen myös Chicagon Suomi-koulussa. Marianne myös bloggailee omassa blogissaan kun kiireiltään ehtii.

Haastateltavana Danielle Friedland, Celebrity Baby Blogin omistaja.

Julkkisvauvat, julkkisten raskaudet, ja Hollywood-tähtien raskausmasut ovat jo viimeisen viiden vuoden ajan olleet tarkan uutisoinnin aiheena. Muoti- ja naistenlehtien kansikuvissa ei enää komeile malleja, vaan näyttelijät ja muut Hollywood-tähtöset.

Yhä useampi Hollywood-tähti on lanseerannut oman vaatekokoelmansa, kuten Gwen Stefani ja Sienna Miller, ja myös lastenmuodin suurimpia suunnannäyttäjiä on mitä vaatteita julkkislapset käyttävät.

Suurin ja kattavin sivusto, joka keskittyy vain julkkistenlapsiin, vauva-uutisiin ja muoti-ilmiöihin on Celebrity Baby Blog.


Raskaus, äitiys ja jopa niiden raskauskilojen saanti tekevät Hollywood-tähdistä, hm, normaaleja! Me tavalliset pulliaiset osaamme paremmin samaistua super-tähtiin kun kuulemme että heilläkin on samoja iloja ja suruja kuin meillä omien lastemme kanssa. Celebrity Baby Blogin sivuilla käy yli 2.3 miljoonaa eri lukijaa joka kuukausi ja sivuja klikkaillaan jopa yli neljän miljoonan verran - kuukausittain.

Minulla oli mahtava tilaisuus tutustua Danielle Friendlandiin, supernaiseen Celebrity Baby Blogin takana. Danielle on blogin omistaja, päätoimittaja, ja julkaisija. Celebrity Baby Blog sai alkunsa osa-aikaisena kirjoitteluna lounastunneilla tai työpäivien päätyttyä, mutta tänä päivänä palkkalistoilla on 14 muutakin toimittajaa ja sivustolla julkaistaan noin 20 juttua päivässä.



Katja: Kerro meille hieman itsestäsi.

Danielle: Siitä lähtien kun osasi kirjoittaa, olen kirjoittanut juttuja. Kolmannen luokan aineitani kehuttiin luoviksi ja kuudennella luokalla runojani jo julkaistiin yliopiston julkaisuissa. Vuonna 1994 yliopistossa loin nuoren naisen päiväkirja-tyyppisen kirjoitelman, joka sai paljon kiinnostusta, ja ystäväni dave kutsuukin sitä ensimmäiseksi blogiksi. Työelämä vei kuitenkin muualle kuin kirjoittamisen pariin.


Katja: Olet toimittanut Celebrity Baby Blogia vuodesta 2005, onko se ensimmäinen virallinen blogisi?

Danielle: Ei, Celebrity Baby Blog on itseasiassa kolmas blogini. Ensimmäiset kaksi olivat henkilökohtaisia kirjoitelmia ja toinen keskittyä kutomiseen! Minulla ei ollut aavistustakaan että tämä kolmas blogini saavuttaisi näin suuren suosion, tai että julkaisisin sitä vielä muutaman vuoden jälkeenkin ja nyt se on minulle kokopäiväinen työ.


Katja: Mistä sait ideat aloittaa Celebrity Baby Blogin?

Danielle: Kaikki kunnia menee aviomiehelleni! Katsoimme yhdessä Golden Globe juhlaa vuonna 2005 ja osoittelin kuka Hollywood-tähdistä on juuri saanut vauvan, ja kuka on raskaana. Mieheni ehdotti että jakaisin tietoni muidenkin kanssa ja loisin blogin aiheesta. Niin syntyi Celebrity Baby Blog ja olen nauttinut luovana yrittäjänä olemisesta valtavasti. Lopetin aikaisemman työni kun tyttäreni Anya syntyi ja siitä lähtien olen toimittanut blogiani kokopäiväisesti.


Katja: Mikä on parasta työssäsi?

Danielle: Nautin suunnattomasti kun saan olla oman itseni pomo ja laatia itse kaikki pelisäännöt. Olen aina ollut nokkimisjärjestyksessä alimmalla sijalla ja purrut hampaita yhteen työpaikoilla joissa piti noudattaa tyhmiä sääntöjä. Yksikin firma kielsi naispuolisia työntekijöitä tulemaan töihin housut jalassa! Ensimmäistä kertaa elämässäni, nyt oikein odotan että työviikko alkaa maanantaisin!


Katjan lisäys: Danielle työskentelee yleensä myös viikonloppuisin, ja haastattelukin tehtiin lauantaina.


Katja: Millainen on normaali työpäiväsi?

Danielle: Herään yleensä puoli seitsemältä tyttäreni kanssa ja syömme yhdessä aamiaista ja touhuamme yhdessä kunnes yhdeksältä haemme lastenhoitajamme juna-asemalta. Sen jälkeen vietänkin normaalin 8 tunnin työpäivän vastaten e-maileihin, delegoiden työtehtäviä, ja ollen yhteydessä niin toimittajiini kuin PR firmoihin ja mainostajiimme. Puoli kuudelta vien lastenhoitajan taas juna-asemalle ja vietän aikaa perheeni kanssa. Yleensä mieheni laittaa Anyan nukkumaan, ja usein teen illalla töitä vielä 2-3 tuntia. Koitan kyllä oppia rentoutumaan enemmän, ja työskennellä vähemmän!


Katja: Kuka oli ensimmäinen julkkisvauva josta halusit tietää enemmän?

Danielle: Ensimmäinen julkkisraskaus jonka huomasin oli Demi Moore poseraamassa alasti Vanity Fairin kannessa, mutta Reese Witherspoonin raskaus oli varmasti ensimmäinen josta halusin lukea lisää, sillä hän oli sama ikäinen kuin minä ja siis melko nuori saadessaan tyttärensä Avan. Madonnan tytär Lourdes myös kiinnosti minua.


Katja: Kuka on sinun suosikki julkkiksesi? Ja julkkis-vauva?

Danielle: Tuohon täytyy vastata Jennifer Garner ja Violet Affleck, koska he vaikuttavat niin tavallisilta. Enpä olisi yllättynyt, jos he ilmeistyisivät samaan äiti-lapsi ryhmään jossa minä ja tyttäreni käymme, he vaikuttavat toimivan samalla tavalla kuin normaalisti vanhemmat toimivat.

Toisaalta valokuvista päätellen Katie Holmes näyttää olevan todella äitiydelle antautunut ja olevan huolehtiva äiti Surille, vaikkei Katie Holmesin suhteessa Tom Cruiseen olekaan mitään tavallista.



Katja: Ottavatko julkkikset joskus sinuun yhteyttä?

Danielle: Ei tähän mennessä ole.


Katja: Mikä tapahtuma Celebrity Baby Blogin historia aikana on ollut sinulle kaikista tärkein?


Danielle: Me yleensä kirjoitamme mitä People-lehti on kirjoittanut, mutta viime aikoina he ovat alkaneet siteeraamaan meitä!


Katja: Kiitos haastattelusta Danielle, oli todella mukava jutustella!

Danielle: Kiitos itsellesi Katja!