Ekaluokkalaiseni opettaja asetti luokan Halloween-juhlille yhden ehdon: kaikki halloween asut tulee olla kierrätysmateriaaleista, mitään uutta ei saa ostaa.

Tyttäreni oli jo pitkään kertonut aikovansa pukeutua Peppi Pitkätossuksi. Tarkoitusta varten olin katsastanut paikallista peruukkitarjontaa, mutta nyt täytyi hommaan ryhtyä kierrätysmateriaalein.

Päädyimme valmistamaan Pepille peruukin sanomalehden paksusta sunnuntainumerosta. Puuhaan tarvittiin sanomalehden lisäksi pesulan rautalankahenkari, jonka taivutin keskeltä päänmyötäiseksi kaareksi, päistään rautalangat nousivat vaakatasoon. Avasin paksun nipun sanomalehtiä keskiaukeamalta. Leikkasin keskitaitosta kohti parisenttisiä suikaleita. Keskitaitos toimi Peppi-peruukin jakauksena, kiinnitin sen rautalangan kaareen muutamalla ompelutikillä. Ystäväni avustuksella siirsimme rautalanka-sanomalehtisuikale-hökötyksen tyttäreni päähän, siloittelimme paperisuikaleet päänmallisiksi ja kiinnitimme suikaleet kuminauhoilla rautalankojen ympärille poninhänniksi. Lopuksi letitimme suikaleista rautalankojen ympärille palmikot ja maalasimme koko koreuden oranssiksi.

Pepin paidan virkaa ajoi isän kulahtanut sininen t-paita, essun kyhäsin vanhasta keltaisesta alulakanasta, rintaan kirjoitin mustalla kalvotussilla ”Peppi” –tekstin. Jalkaan vielä eriparin polvisukat, naamaan muutama pisama ja Peppimme oli valmis.

Luokassa oli mitä mielikuvituksellisimpia asuja. Ehkä mieleenpainuvin oli pahvikaatikosta rakennettu talo, joka lepäsi luokkatoverin hartioilla peittäen tämän pään, poika kurkisteli talon avoimista ovista ja ikkunoista. Asu esitti jonkun minulle tuntemattoman lastenelokuvan kohtausta.
Muita uskomattomia luomuksia oli mm. vartalon peittävästä pahvilaatikosta kyhätty aamiaismuropakkaus sekä jätesäkeistä suomutettu merenneidon asu, jota koristi sukkahousuista väsätty Ariel-peruukki. Oppilaat vanhempineen olivat panostaneet aikaa ja vaivaa asuihin, joita luokassa ylpeinä esiteltiin.

Juhlijoita katsellessa ainakin yksi asia kävi selväksi; halloweenin onnistuminen ei ole rahasta kiinni. Kalleinkaan kaupan luomus ei takaa sellaista iloa ja riemua, jonka nämä ekaluokkalaiset juhlassaan jakoivat. Asuissa, jotka ilman juhlaa olisivat olleet silkkaa kaatopaikkatavaraa.

Menneiden vuosien halloween asuja

"MILLOIN, MIKSI ja MITä" Opas lastenkengistä

Oikeanlaisten kenkien osto lapsille voi ehkäistä monta jalkaterveyteen liittyvää ongelmaa myöhemmin. Anna lapsesi kulkea paljasjaloin mahdollisimman paljon, ja lue nämä vinkit ennen kuin suuntaat kenkäostoksille!


VAUVAT

MILLOIN: Vauvat eivät tarvitse kenkiä. Jos juhlaa varten haluaa pienet hienostelukengät hankkia, niin ei harvoin tapahtuva kenkien käyttö vahingoita vauvan jalkoja. Jalkaterveydenhoito alkaa kuitenkin jo vauvasta, ja on suositeltavaa ettei vauvaa edes kääritä niin tiukkaan kapaloon, joka voisi estää varpaiden liikuttelua.


MIKSI: Mitä enemmän vauva voi liikutella varpaitaan, sen parempi. Jalka- ja varvaslihakset tarvitsevat harjoitusta ja sen paremman lihaskunnon ne saavat, mitä enemmän vauvasi heiluttelee varpaita. Varpaiden liikkuvuutta ei saisi estää tiukoilla kengillä.


MITä: Osta söpöjä sukkia kenkien sijaan! Muistathan myös sukkien kanssa - laita liian pienet kiertoon,jotta vauvan varpaat pystyvät hyvin liikkumaan sukkien kanssa!

TAAPEROT

MILLOIN: Terveydelliseltä kannalta taapero-ikäsille ei kannata hankkia ensikenkiä ennen kuin ensiaskeleetkin ovat ajankohtaisia. Vaikka lääkärit eivät kenkien ostoa aikaisemmin suositelekaan, niin vanhempien kannalta katsottuna ensimmäisten kenkien osto voi olla aiheellista jo muutamaa kuukautta aikaisemmin. Kun on aika (ja pakko!) käyttää kenkiä, onkin helpompaa saada taapero-ikäinen käyttämään kenkiä päivittäin, kun lapsi on jo hieman tottunut niiden pitoon.


MIKSI: Kasvuiässä olevien lasten jalat tarvitsevat niin paljon harjaantumista ja lihasjumppaa, kuin vain mahdollista. Kengät rajoittavat liikaa varpaiden toimintaa, ja lihakset saavatkin parasta jumppaa paljasjaloin tai sukkasin kävellen.


MITä: Oikean kokoisten kenkien osto on erittäin tärkeää, ja ammattimainen kenkämyyjä osaa neuvoa oikean koon ostoon.

Koita löytää kengät jotka ovat joustavat, tilavat ja yksinkertaisesti valmistettu. Nahkaiset tai kanvaasikengät ovat parhaita, valitse materiaaleja jotka hengittävät.

Kengänpohjn joustavuus on tärkeä ominaisuus jalkalihasten kehityksen kannalta. Voit kokeilla miten hyvin kengät joustavat taivuttamalla etuosaa ja kantaosaa toisiaan kohden. Kengän tulisi olla joustava erityisesti jalkapohjan kohdalta. Olisi parasta, jos kenkien kärki olisi pyöreä.


Vinkki: Investoi kunnon nahkaisiin kävelykenkiin, ja unohda edulliset muovisandaalit ja teräväkärikiset saapikkaat! Kankaiset tennarit ovat hyvä kakkosvaihtoehto, kunhan niissä on tarpeeksi liikkumavaraa, joustavat pohjat, eikä pohjassa tukea.

YLI 3-VUOTIAALLE

MILLOIN: Tarkista kenkien sopivuus kuukausittain.

MIKSI: Lapset kasvavat pyrähdyksittäin, ja joskus kengät voivat tulla pieneksi kuukaudessa, joskus yhdeksässä kuukaudessa. Lapsen tulisi aina pystyä liikuttamaan varpaita kenkien sisällä.


MITä: Kun olet ostamassa lapsellesi kenkiä, laita peukalo lapsen jalan taakse kenkien sisäpuolelle. Peukun pitäisi mahtua kengän sisään hyvin, mutta sillä ei tulisi olla liikkumavaraa.


Vinkki: Käytettyjen kenkien osto ei ole suositeltavaa, ja kengät eivät ole muutenkaan se asuste, jossa kannattaa pihistellä. Osta mielummin yksi kunnon pari, kuin muutama huonolaatuinen, se on paljon parempi lapsen jalkojen terveydelle. Toisaalta kallis hinta ei ole aina laadun tae, joten muistathan nämä vinkit!



EXTRA EXTRA!

Lapset eivät tarvitse pronaatiotukea! Liikaa tukevat kengät ovat vain haitallisia!

MILLOIN: Koskaan ei tiytysti saisi sanoa "ei koskaan", mutta suurin osa lapsista ei tarvitse jalkahovin alla olevaa pronaatiotukea, eli sitä kohoumaa kenkien pohjassa.


MIKSI: Vauvoilla on kaikilla lättäjalat - usein kuitenkin koska vauvoilla on rasvakerrosta sen verran, että se peittää pienen jalan kaaren. Jalkahovi (= jalan kaari) kehittyy myöhemmin, ja jos ostamalla liika aikaisessa vaiheessa jalkahovea tukevia kenkiä, estää jalkahovin kehittymistä, ei edes auta sitä! Suurimmalla osalla lapsista on matala jalkahovi noin kolmanteen ikävuoteen asti. Asiasta ei kannata edes murehtia ennen esikoulu-ikää.

MITä: Koululaisille urheilukengät ovat asia erikseen, ja joissain tapauksissa tuki voi olla tarpeen. Jos hankit pronaatiotuelliset kengät lapsellesi, joka harrastaa paljon urheilua, älä anna käyttää urheilukenkiä vaikka koulussa joka päivä. Kävelykengät ovat kävelyä varten, lenkkikengät lenkille ja tanssikengät tanssimaan - hanki kengät tilanteeseen sopivaksi. Markkinoilla on useita laadukkaita lasten lenkkareita joissa ei ole pohjassa paksua tukea.

Vinkki: Jos epäilet että lapsellasi voisi olla "lättäjalat", niin kannusta häntä kulkemaan ilman kenkiä mahdollisimman paljon. Useimmilla lapsilla vika korjaantuu itsestään. Muistathan myös tämän oppaan vinkit kun seuraavalla kerralla olet menossa kenkäkauppaan!


Kirjoittaja on kolmen lapsen äiti joka on myynyt lastenkenkiä useamman vuoden ajan, ja saanut myös kenkämyyjän kurssituksen. Kaikki artikkelin kuvissa olevat kengät saatavilla Skimbacosta.

Kunnalliset koulut kirjoineen ovat maksuttomia, oppilaat ostavat kuitenkin itse tarvittavat kynät, kumit ja vihkot ynnä muut tilpehöörit. Paikalliset koulut lähettävät hyvissä ajoin kotiin tarvikelistan tulevaa kouluvuotta varten. Ja lista on pitkä + tarvikkeilla tapana loppua mitä lähemmäs syyslukukauden alkua päästään.

Edellisvuosista viisastuneita suuntasimme 8-luokkalaisen kanssa ostoksille heti postiluukun kolahdettua. Mappien, kansioiden, vihkojen ja luentolehtiöiden, erilaisten lyijy-, väri-, korostus- ja kuulakärkikynien lisäksi listaan kuuluu tavallinen taskulaskin. Ja kirsikkana tämän vuotisessa koulutarvikkeiden jäätelöannoksessa graafinen Texas Instrumentsin graafinenTI-84 Plus laskin, jonka hinta (15 % alennuksella ja verottomana) on $109,99!

Suurempia surematta maksoin yli 250 taalan koulutarvikeostokset miettien että kerranhan se vaan kirpaisee ja oman lapsensa hyväksi sitä elää vaikka näkkileivällä muutaman viikon. Eikähän tämä ole edes suuri summa kun vertaa monilapsisten perheiden menoja tai suomalaisen lukiolaisen oppikirjojen hintaa. Pääasia että homma saatiin kunnialla hoidettua ja vieläpä ajoissa.

Eilen koitti pitkään ja hartaasti odotettu ensimmäinen koulupäivä. Ja nyt siis virallisesti kahdeksasluokkalainen saapuu koulusta kotiin, uuden listan kanssa. Joten takaisin kauppaan. Jossa vallitsi täysi kaaos.

Kaupan kassajonot täyttivät liikkeestä n. kolmanneksen, sisälle oli vaikeuksia päästä. Hyllyt notkuivat tyhjyyttä, ärtyneet ihmiset tönivät toisiaan, hyllyiltä pudonneita tarvikkeita lojui pitkin käytäviä, paikka muistutti Espan puistoa Vappuaamuna (ilman hajua tosin).

Jollakin keinoin onnistuimme haalimaan noin kolmanneksen täydennyslistan tarvikkeista. Viikonloppumme kuluukin puuttuvien tarvikkeiden metsästämisen merkeissä, mitäpä sitä ei äiti tekisi lapsensa oppimista edistääkseen. Vielä kun opettajatkin oppisivat toimittamaan kerralla tarvikelistan, johon ei enää koulun alettua tarvitsisi pyydystää täydennystä.